Munkinnyöri

 Munkinnyörin ohjeet

Paperiruusuke

Toinen kuva kertoo miten paperisuikaleet taiteellaa. Vapaaksi jääneet päät liimataan yhteen.

Suikaleiden mittasuhteet: 3x 26cm, 3x 23,5cm, 2x 21cm, 1x 9cm. Kaikki suikaleet ovat 2cm leveitä.

Ikkunakoriste

Mallia voi soveltaa monella eri tavalla mm. erilaisilla paperilla, kankaalla, huovalla ja siihen voi myös laittaa helmiä.

Tupsutipuja lapsille

Samalla tekniikalla voi tehdä muitakin eläinhahmoja.

Japanilainen origami rasia

Kippurakääty

 Ohjeet:

• Virkkaa ketjusilmukkanauhaa haluamasi korun mittaiseksi. 
• Aloita tekemään kolmanteen ketjusilmukkaan pylväitä, jokaiseen silmukkaan tulee 3-4 pylvästä, tai niin kauan kunnes työ alkaa mennä kikkuralle. 

Voit itse päättää kuinka paljon teet kippuratekniikalla. Malleista näkyy koruja, joissa osa on jäänyt pelkäksi ketjusilmukkaketjuksi.

Ohjeet löytyivät Suuri Käsityö -lehdestä 1/2014. 

Puhelinpussi nuorille

Puhelinpussin voi ommella joko käsin tai koneella riippuen tekijän taidoista. Koko riippuu puhelimen mitoista. Jos puhelinpussiin haluaa koristeluita kannattaa se tehdä ennen pussin saumojen kiinni ompelemista, samalla kannattaa myös kiinnittää lenkki tai hihna oman valinnan mukaan.

Ketjusilmukoilla virkattu nappikoru

Tarvikkeet:

·         - erilaisia nappeja

·         - virkkauslankaa

·        -  pienipäinen virkkuukoukku; koukun tulee mahtua napinreiästä läpi

Virkkaa 1 ketjusilmukka. Laita virkkuukoukku ensimmäisen napinreiästä päältä läpi ja venytä nyt puikolla olevaa silmukka siten, että se ylettyy napin ulkoreunasta napinreikään. Ota lanka koukulle napin alta ja vedä lanka sekä napinreiän että napin päällä olevan ketjusilmukan läpi.

Siirrä koukku seuraavaan napinreikään, venytä päällä oleva ketjusilmukka edellisestä napinreiästä ulottumaan seuraavaan napinreikään, lanka napin alta koukulle ja napinreiän ja ketjusilmukan läpi. Tee sama vielä kerran viimeisestä napinreiästä napin ulkoreunalle.  Virkkaa jokaisen napin väliin muutamia ketjusilmukoita. Virkkaa nappeja peräkkäin, kunnes korusi on riittävän pitkä.

Virkkaa lopuksi viimeisen napin jälkeen 1 ketjusilmukka, sulje koru lenkiksi ensimmäiseen ketjusilmukkaan piilosilmukalla. Päätä työ tekemällä tiukka solmu nappien juureen. Voit myös virkata toisen kierroksen ”nurjalta” puolelta, jolloin saat korusta tukevamman.

Ohje: Suuri Käsityö -lehden numerosta 5-6/11

Ompelulangalla 0,6mm koukulla virkatut kaulakorut.

Senioriryhmä: kankaanpainantakokeiluja

Viime kerralla teimme erilaisia kankaanpainantakokeiluja. Aluksi teimme erilaisilla leimasimilla ja sabluunoilla kuviota kankaalle ja paperille. Käytössämme olleet tarvikkeet olivat kakkupaperi, kuplamuovia, hyttysverkkoa, softista ja pitsiä, jonka kokeilu epäonnistui.

Kokeilemiamme välineitä: pitsikangasta, kakkupaperia, softista, hyttysverkkoaja kuplamuovia sekä tietenkin värejä, tela ja töpöttimiä.

Sabluunapainanta onnistui loistavasti kakkupaperilla, tosin monen käyttökerran jälkeen se oli liian pehmeä, että sitä olisi voinut käyttää yhtään enempää. Tosin jos materiaali olisi ollut kestävämpää, kuvion painanta kokeiluissa olisi ollut menestys. Muovinen kakkupaperi olisi varmaankin käyttämäämme kertakäyttöistä paperista kakkupaperia kestävämpi vaihtoehto. Hyttysverkko puolestaan oli sabluunana huono, mutta leimasimena toimiva. Kankainen pitsi ei toiminut sabluunana lainkaan, koska kangasväri tuli heti pitsistä läpi. Sabluunapainanta vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, koska sabluuna liikkuu kankaalla helposti.

Kuplamuovileimasin- ja kakkupaperisabluunakokeiluja sekä paperilla että kankaalla.

Leimasinpainanta oli myös voittoisa tekniikka, ja etenkin kuplamuovi antoi todella mahtavan jäljen ja softiksesta sai tehtyä hyvin leimasimia. Hyttysverkkoleimasin oli menestys malliltaan ja kuvioltaan, verkon kuviointi tuli paljon selkeämmin esille kuin aiemmin yritetyssä sabluunapainannassa, jossa verkkokuvio peittyi kangasväriin. Kokeilemistamme tekniikoista leimasinpainanta on helpoin ja sopii parhaiten pienillekin lapsille.

Hyttysverkko- ja softisleimasimet.

Vehnäjauhobatiikki onnistui myös loistavasti sekä vapaalla kädellä että piparkakkumuottien avulla. Aluksi olimme hieman epäluuloisia, tulisiko idea toimimaan ja idea toimikin loistavasti, tosin vehnäjauho pitää laittaa vähän vähemmän mitä laitoimme. Vehnäjauho lähti helpommin kuivuttuaan. Vehnäjauhobatiikki on hauska tapa tehdä kankaanpainantaa ja on varmaan jännittävä niin lapsista kuin vanhuksistakin.
 

Kokeilimme vehnäjauhobatiikkia myös kakkupaperilla, mutta se ei onnistunut, sillä paperi päästi kaiken kosteuden läpi ja ei irronnut kankaasta painantaa varten, tosin painanta olisi saattanut onnistua, jos kakkupaperin materiaali olisi ollut joku toinen.

Vehnäjauhobatiikin tekoa vaihe vaiheelta.

Senioriryhmä: palatossut ja koristekukka

Jatkoin aiemmin ajatustasolla aloittamieni palatossujen parissa jo pari viikkoa sitten (tässä postauksessa on lyhyttä pohdintaa palatossujen toteuttamisesta). Olimme ehtineet huovuttaa pesukoneessa ja kuivattaa vanhoja villapaitoja jo valmiiksi, joten pääsin heti tekemään kaavaa ja sen jälkeen ompelemaan kokeilua.

Kaavan työstäminen vei pari tuntia eikä ollut sinänsä vaikeaa, mutta villa joustikin enemmän kuin arvelin ja siksi testitossusta tuli koon 36 tossun sijaan ehkä noin koon 42 tossu. Lisäksi testitossu ei ole ihan siitä esteettisemmästä päästä ja erityisesti sen etuosan paksun saumanipun takia kaava tarvitsee työstöä. Muuten olen tyytyväinen kokeiluuni, koska tossut on nopea ommella käsin ja perusidea on toimiva. Lisäksi haluaisin tehdä vielä toisentyyppisetkin tossut ihan vertailun vuoksi. Arvelen, että tossujen kaltaisen käytännöllisen tuotteen valmistaminen on ihan toimiva ja vanhuksille mieluinen työtapa. Tossujen valmistaminen sopii varmasti hyvin myös lapsille ja aikuisillekin.

Palatossut! Yläkuvassa on valmis tossu ja sellaiset palat, mistä valmis tossu koostuu.

Palatossujen jämämateriaalista keksin kokeilla vielä kukan ompelemista. Leikkasin huopuneesta neuloksesta kolmiomaisia paloja aika vapaalla kädellä, minkä jälkeen ompelin ne alareunasta nauhaksi. Yhdistin langan ensimmäiseen palaan ja kiristin langan, jolloin lankaa veti kolmiomaiset palat kukan terälehdiksi. Lopuksi päättelin langan ja koristelin kukan helmillä ja paljeteilla. Tälläinen helppo "välipalatyö" onnistuu monien ikäryhmien kanssa ja kukasta voi tehdä esimerkiksi rintaneulan tai vaikkapa palatossujen koristeet. Lisäksi kukkaan voi kierrättää pienimmätkin jämäkankaat.

Huopakukan jälkeen tein nopeasti kokeilun vielä puuhelmien pujottamisesta ontelokuteeseen. Kokeilemani helmet ovat vähän turhan isoja ontelokuteeseen ja paistavat kuteen läpi, mutta muuten kokeilu oli kiva ja helppo. Helmien muoto korostuu ja ne pysyvät paikallaan, kun jokaisen pujotetun helmen jälkeen tehdään solmu. Tällä tekniikalla voisi tehdä esimerkiksi avaimenperiä tai kaulakoruja, ja ontelokuteen sijasta voisi käyttää esimerkiksi saumurilla onteloksi ommeltua trikoonauhaa.

Ontelokudekokeilu ja huopakukka.

https://www.facebook.com/groups/kaspaikka/permalink/10152026499394900/


Hei, tässä kiva idea käspaikan facebook sivuilla

Amalia - Japanilainen kirjansidonta

Senioriryhmä: Solmeilu kokeilua

Kokeilin viime viikolla 16.1. solmeilu tekniikkaa. En ollut aikaisemmin tehnyt mitään sen kaltaista, joten oli mielenkiintoista nähdä, mitä saan aikaiseksi. Ohje, jonka avulla lähdin kokeilemaan on Solmeiltu koru. Ohje löytyy osoitteesta: http://www.kaspaikka.fi/koti/tkomul/solmeiltukoru.htm.
 

Ohjeen mukaan koru valmistettaisiin pellavalangasta, mutta päätin kokeilla jollain paksummalla, moppilangalla. Ensiksi ajattelin vain kokeilla miten tämä tekniikka sujuu, joten leikkasin vain pienet langan pätkät, mutta huomasin muutaman senttimetrin jälkeen, että langat eivät riitä ollenkaan. Joten aloitin alusta ja otin pidemmät langat, jolloin sain harjoiteltua kunnolla, mutta jouduin jatkamaan lankoja lopussa. Kokeilu pätkästä tuli kuitenkin sen verran lyhyt, että se ei aivan riitä rannerenkaaksi, mutta siitä tuli mielestäni oikein hyvä mallikappale, josta tekniikka näkyy hyvin materiaalin paksuuden vuoksi. Tekniikka ei ollut kovinkaan hankala, kun sen lopulta ymmärsi, mutta vaatii hieman sorminäppäryyttä.

Painokokeilut 16.1.

Painokokeiluja oli hauska tehdä! Tällä kertaa painoimme tavallisilla pulloväreillä (askartelumaaleilla), mutta samoja ideoita voi toteuttaa myös kankaanpainoväreillä. Tällöin värit on kiinnitettävä silittämällä, jos haluaisi niiden kestävän pesua. Teimme askartelumaaleilla kokeiluja myös kankaalle, niitä voisi käyttää vaikkapa korttien kuviksi. Alkuperäisenä ideanamme oli tehdä erilaisia leimasimia. Niihin löytyi paljon hauskoja vinkkejä kirjoista ja lehdistä. Painaahan voi vaikka perunalla tai sipulilla! Hauskoja oivalluksia ja luovuuden puuskia tuli jo hyvin yksinkertaisilla tarvikkeilla, esimerkiksi aaltopahvilla. Aaltopahvisuikaleita voi rullata eritavoin ja näin saada erilaisia pintoja. Luovasta painohulluttelusta voivat innostua eri ikäiset ryhmät.
Kirjavinkki: Mentu,T.-Mikkelä, T.- Paakkunainen, U. Printti ja Pisto.

Kukan terälehti muodostuu rullatusta aaltopahvista, painettu puuvillakankaalle